« Edellinen | Seuraava »

Miten maakuntauudistus muuttaa yritys- ja työvoimapalveluja?

Julkaistu 6.6.2017
 

 6.6.2017 | Kaisa Saario  

Maakunnat aloittavat toimintansa tammikuussa 2019 ja samalla nykyiset ELY-keskukset, TE-toimistot ja maakuntien liitot organisaatioina lakkaavat. 

Yrityksille maakuntauudistus antaa uusia mahdollisuuksia niin palvelujen tuottajana kuin palveluiden kohteena. Murrosvaihe voi kuitenkin aiheuttaa häiriöitä yritys- ja työvoimapalveluissa, mikäli muutokseen ei ole varauduttu riittävän hyvin. Valmistelun aikataulu on varsin tiukka, sillä esimerkiksi lukuisiin tietojärjestelmämuutoksiin on varattava riittävästi aikaa.

Muuttuvia yritys- ja työvoimapalveluja ja -hallintoa linjaava lakiesitys alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista on ollut juuri laajalla lausuntokierroksella. Lausuntoja tuli huhtikuun loppuun mennessä satoja. Näkemyksiä ovat tuoneet esille niin maakuntauudistuksen myötä lakkaavat organisaatiot kuin elinkeinoelämän järjestöt, kunnat ja ministeriöt.

Lakia valmistelevien virkamiesten haasteena on toisaalta uusien toimintatapojen ja maakuntien itsehallintoon kuuluvan liikkumavaran mahdollistaminen ja toisaalta järjestelmämuutoksiin liittyvien riskien huomioiminen. Yritysten kannalta on tärkeää, että ainakin seuraavat näkökohdat huomioidaan uudistuksessa.

Pienten yritysten mahdollisuus tuottaa palveluita turvattava

Arvioiden mukaan yhä useammasta yrityksestä voi tulla uudistuksen myötä palvelun tuottaja. Markkinoilta ostetaan nyt noin 200–250 miljoonan euron arvosta kasvupalveluja, kun potentiaalia tuplata osuus. Markkinoiden laajempi avaaminen sekä yritys- että työvoimapalveluissa synnyttää vähitellen uudenlaisia, asiakkaan kannalta nykyistä räätälöidympiä ja digitalisaatiota hyödyntäviä palveluja. Tästä hyötyvät yrityksetkin erilaisten kehittämispalvelujen käyttäjinä.

Julkiset hankinnat päätyvät nykyisin liian usein suurille toimijoille. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvityksen mukaan pienten yritysten on vaikeaa päästä mukaan julkisiin hankintoihin. Yritysten kannalta on tärkeää, että uudet maakunnat edistävät määrätietoisesti kaikenkokoisten yritysten mahdollisuuksia toimia palveluntarjoajina. Tämä edellyttää maakunnalta hankintaosaamista ja monituottajamallin kaltaisten alustojen luomista kasvupalvelumarkkinoille.

Tuottamalla palvelut monituottajamallilla voidaan myös ehkäistä palvelutuotannon monopolisoitumista ja edistää asiakkaan valinnanvapauden toteutumista. Todennäköisesti pienten palveluntuottajayritysten kannalta paras vaihtoehto olisi palvelusetelimalli, joka perustuu asiakkaan valinnanvapauteen. Toimintatavasta riippumatta, palveluprosesseja ei pitäisi määrittää niin tarkasti, että ne itsessään estävät erikokoisten yritysten mukanaolon ja erilaisten palveluinnovaatioiden synnyn.

Markkinoita avattava aidosti

Uudistuksen tavoitteena on lisätä markkinaehtoisuutta palvelutuotannossa erottamalla palvelun järjestäjä ja tuottaja toisistaan. Lakiesityksen mukaan maakunta voi toimia itse palveluntuottajana vain markkinapuutetilanteessa. Myös markkinapuutetilanteisiin pitää varautua, koska palvelumarkkinoiden toimivuudessa ja palvelutarjonnassa on vielä selviä alueellisia eroja.

Palveluntuottajien määrä pitää kuitenkin ottaa kansallisesti ja maakunnan omavalvonnassa seurattavaksi kriteeriksi tai indikaattoriksi. Esitys ei toteudu suunnitellusti, mikäli markkinaehtoisuutta lisätään vain yhtiöittämällä maakunnan palveluja.

Työvoiman saatavuus yritysten ykkösprioriteetti

Sopivan työvoiman saatavuus ohjaa liikenneyhteyksien ohella yritysten sijaintia Suomessa. Usealla alueella yrityksillä on kuitenkin vaikeuksia sopivan työvoiman löytämisessä. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2016-selvityksessä ilmenneeseen työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaan tarttuminen on tärkeää alueiden elinvoimalle.

Yritysten toiveena on, että työvoimapalveluiden kehittyminen kasvupalvelumarkkinoita avaamalla helpottaisi yritysten paikoin vaikeaa työvoiman saantia. Samanaikaisesti on pelkoa siitä, että työvoiman liikkuvuus entisestään hidastuisi uusien hallinnollisten raja-aitojen tai rahanjakoperiaatteiden vuoksi. Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi työvoiman saatavuuden ja liikkuvuuden edistäminen olisivatkin luontevia yhteistyöalueita maakuntien välillä.

Huomio käsittely- ja maksatusaikoihin ja yritysmaksuihin

Kasvupalveluja käyttävien yritysten yhdenvertaisuus ei saa vaarantua. Tämä koskee niin päätösten yhdenmukaisuutta kuin käsittely- ja maksatusaikoja ja yrityksiltä perittäviä maksuja. Yritystukien käsittelyaikoja on saatu kurottua, toimintaa yhtenäistettyä ja resursseja säästettyä sillä, että toimintoja on keskitetty määrättyihin elyihin ja liittoihin.

Toimintojen siirtäminen 18 itsehallinnolliseen maakuntaan ei saa kasvattaa käsittely- ja maksatusaikoja, kun keskittämisjärjestelyjä puretaan. Käsittely- ja maksatusajat pitää ottaa seurannan mittariksi paitsi jokaisessa maakunnassa myös maakuntien välillä. Maakunnat voivat myös tehdä yhteistyötä ja sopia tehtävänjaosta tarkoituksenmukaisissa palvelukokonaisuuksissa. Yritysten kannalta on kuitenkin pääsääntöisesti myönteistä, että päätöksenteko on lähellä yritystä.

Järjestelmämuutoksissa on aina riski kustannusten kasvuun esimerkiksi tietojärjestelmämuutosten ja kilpailuttamisesta syntyvien kustannusten myötä. Riskit pitää ennakoida ja välttää kustannusten kasvuun tai palveluiden jatkuvuuteen liittyvät kriisitilanteet murroskohdissa.

Maakuntauudistuksessa pitää ottaa oppia myös ongelmista kuten Kansaneläkelaitoksen vaikeuksista toimeentulotuen myöntämisessä. Odotettavissa olevista hallinto- ja järjestelmämuutoskuluista huolimatta yritysten ja asiakkaiden maksut pitää pysyä kohtuullisina. Lakiesitykseen on kirjattu esimerkiksi yritysten osalta vain, että aloittavan yrityksen palvelut pitää olla maksuttomia.

Laajakaistayhteyksien taso ei saa estää digitalisaation vauhtia

Uudistuksella on todellinen mahdollisuus edistää digitalisaatiota hyödyntäviä palveluinnovaatiota. Samalla on syytä varmistaa, että alueelliset erot laajakaistayhteyksien tasossa eivät muodostu esimerkiksi digitaalisten yritys- ja työvoimapalvelujen saavutettavuuden esteeksi.

Valinnanvapaus ja markkinoiden avautuminen ratkaisevia onnistumisessa

Palvelujen kehittämiseen liikkumavaraa antava lainsäädäntö on hyvä pohja tulevien maakuntien yritys- ja työvoimapalveluille. Ratkaisevaa on kuitenkin onnistuminen lainsäädännön toimeenpanossa. Kasvupalvelujen rakentamisessa on suuri merkitys sillä, miten maakunnassa suhtaudutaan palvelumarkkinoiden aitoon avaamiseen ja asiakkaan vapauteen valita useista palveluntuottajista sopivin.

Maakuntauudistuksessa on eväitä maakunnan elinvoimaa ja yritysten kasvua ruokkiviin toimintatapoihin ja palveluihin. Maakunnan on kuitenkin osattava hyödyntää eväät oikein.

  • Keskuskauppakamarin lausunto: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

 

 


Palvelut


Jäsenlehti

Lue uusin Kauppakamarilehti verkossa.

Haluatko ilmoituksesi jäsenlehteen tai vinkata juttuideasta? 
Ole yhteydessä toimitukseen!

Samu Vahteristo
Puh. 02 823 4522 
samu@jabadabaduu.fi 

 

KAUPPAKAMARI


Sinkokatu 11
26100 RAUMA
www.rauma.chamber.fi
kauppakamari@rauma.chamber.fi

Sosiaalinen media